Leirin toinen päivä Kyröskosken kentällä Heidin opissa. Tänään oli vielä kuumempi kuin eilen.

Ajattelin ottaa ekalle kierrokselle telineet niin toinen kierros olisi vähän ei-niin fyysinen. Aloitettiin hyppynoudosta... ja joo, tulipa taas huomattua että ahnehdin ihan liikaa: Camo kiersi esteen mennen tullen. Itse nouto kyllä onnistui. Otettiin sitten pelkkää hyppyytystä edestakaisin60-80 cm ja nämähän meni hienosti ja lennokkaasti. Loppuun se hyppynouto oliskohan ollut 70cm, tämä meni hienosti.

A-esteitä tuolla oli 2 erilaista, aloitettiin loivemmasta ja siirryttiin sitten siihen kisakorkuiseen. Alussa Camolle oli vaikeaa tulla takaisinpäin esteen yli, sitten tajuttiin että varjo hämäsi voimakkaasti kiipeämispuolella. Hienosti se sitten kiipesi kun pääsi jutun juonesta kiinni. Lopuksi tehtiin tähänkin nouto, ekalla kerralla pudotti kapulan kun lähti kiipeämään mutta toisella kerralla sitten suu pysyi kiinni.

Sitten veivattiin vähän henkilöryhmää. Seuruu ei ollut ihan täpäköintä Camoa ja muutaman kontaktin katoamisen jälkeen teinkin ihan lyhyitä pätkiä eli palkkaa (lelu) jo ryhmään tullessa, tai heti ekassa käännöksessä. Heidi huomautti myös että en saa pysähtyä yllättäen, ja tämän korjauksen jälkeen stopit olikin hienoja.

Lopuksi eteenmeno salaa viedylle palkalle. Heh, eihän se mennyt sinnepäinkään vaan kurvasi kentän reunaan U ja N merkeille... Piti käydä lelua näyttämässä jonka jälkeen tähän vasta saatiin onnistuminen. 

Vuorojeni välissä tein kaksi settiä paikkamakuuta. Ekalla kierroksella Camo nousi aina just kun olin ajatellut että kohta menen vapauttamaan sen... eli noin minuutin kohdalla. Kolmannella yrittämällä se sitten pysyi minuutti 5 sek. Toisella kierroksella tavoite oli minuutti 15sek ja nyt se pysyikin varman oloisena.

Toinen puuhastelupätk oli sitten lyhyt ja ytimekäs. Seuruu pitkä suora johon ammuttiin 2 laukausta (ei minkäänlaista reaktiota mutta toki minulla varmuuden vuoksi oli nami kädessä). Kentän päässä täyskäännös, seis ja hihna irti, paluumatkalla jäävät (i ja m) sekä luoksetulo putkeen. Nämä meni upeasti, ilman mitään lisäapuja tai varmisteluja!

Sitten thetiin vielä eteenmeno jonka ajattelin nut sujuvan kun se siellä päässä jo kerran kävi. No eipä sujunut vaan ne U ja N merkit veti taas. Kävin itse näyttämässä lelua, Heidi piti kiinni, ja tulin takaisin, tehtiin valmiste... silloin se lähti. Huikkasin perään että "eteen" koska en nyt kuitenkaan halunnut sitä pysäyttääkään.

Heidin kehitysehdotuksia nyt sitten: ei pidä olettaa että kaikki tapahtuu vaan treenit pitää suunnitella mielummin liian helpoiksi jotta saadaan onnistumisia. Noita häiriötötsiä pitää laittaa aina kun eteenmenoa treenataan. Paikkamakuissa edelleen se variointi, niitä tosilyhyitä pitää muistaa tehdä myös, lisäksi voisi kotioloissa treenata sellaista arkipaikallaoloa, siitä saisi hyvää vahvistetta. 

Omia huomioita: kentälle tuloja ja ilmottautumisia pitää treenata, nyt niissä seuruu rakoili aika lailla. Toisaalta sivulla istumiseen on tullut kivasti kestoa. Oma rytmitys oli nyt hyvä liikkeelle lähdöissä. Kavereita ja häiriöitä pitäisi saada kentälle usein.