Juhannuksena kun on ruhtinaallisesti vapaata, ehdittiin käydä jälkiä ajamassa porukalla pariinkin otteeseen. Perjantaina oltiin Taka-Keljossa missä kaatosade ehti käydä jäljen teon ja ajon välissä painamassa hajuja maahan, ja sunnuntaina Saviolla kohtuu lämpimässä kesäsäässä ja kuivassa maastossa. Kelillä ei juurikaan ollut vaikutusta koirien työskentelyyn mutta jotain huomioita kuitenkin:

Laki teki perjantaina n. alokasluokan tasoisen jäljen. Annoin sen nostaa "reunasta" -käskyllä jäljen ja hyvin se sen pongasi. Taas se leuhotti suu auki erityisesti alussa, mutta nosti silti ensimmäisen kapulan. Tällä jäljellä oli tosi paljon maaston muutoksia mutta oletettavasti ei harhajälkiä ollenkaan. Eka kulma oli Lakille vaikea enkä tiedä oltaisiinko siitä selvitty ellei jäljentekijä olisi kertonut mihin jälki jatkuu. Loppuosa jäljestä meni kohtuu hyvin mutta pari kapulaa jäi silti nostamatta, jälkimmäiseen Laki kyllä reagoi mutta karikkeinen pohja tuntuu olevan sille erityisen vaikea ja siitä ei kapulaa löytynyt. Aiemmin ylijuostu kapula oli vatukossa.

Sunnuntaina oli vuorossa pidempi jälki ja tässäkin maaston vaihteluita. Tällä kertaa jälki nostettiin janalta, pari kertaa piti lähettää ennenkuin eteni suoraan, lisäksi takajälki niin Lakimaisesti piti tarkistaa ennen kun päästiin matkaan. Ekasta kapulasta yli, jonkinlainen tahdin muutos siihen ehkä tuli mutta ei sen kummempaa. Eka kulma myös pitkäksi ja samaan paikkaan kun mustikkakangas vaihtui karikkeiseksi pohjaksi, olisi jatko jäänyt löytymättä ellen olisi auttanut. Toisen kulman Laki hoiti kuitenkin hyvin itse eli kyllä se jotain osaa :) Sitten ajettiinkin varmasti jälkeä, pidin liinaa tiukalla jarruna ettei ihan minnetänne leuhota. Isomman polun ylityksen jälkeen Laki oli vähän sitä mieltä että tähän loppui. Levättiin muutamia sekunteja ja yritettiin jatkaa vähän heikolla menestyksellä. Sitten yhtäkkiä Laki alkoi taas ajaa jälkeä, mutta jäljen tekijän mukaan ihan väärään suuntaan. Koska koira näytti olevan hyvin varma, annoin sen mennä, ja kohta löytyikin kapula. Olimme tulleet takajälkeä kun laki ei polun ylityksen jälkeen ollut pitänyt huolta mihin mennä. No, U-käännös ja taas vähän takkuili, purolla Laki joi tosi paljon ja pikkuhiljaa taas tiivisti nenää maata kohden. Viimeinen kapula löytyi vähän sivutuulen avulla.

Selkeästi siis Laki on oppinut että a) jälki on yleensä sen 300 - 500m ja b) loppuu polulle. Jatkossa täytyy tehdä myös paljon pidempiä jälkiä, alkumatkan ajossa voisin sitä reilusti jarrutella josko se tarkkuus siitä paranisi, ja maastonmuutoksiin täytyy mysö satsata.

Tulppa teli perjantaina semmoisen 150m  tiheään laitetuilla kapuloilla. Tulppa oli taas niin tuhinoissaan että eteneminen oli jokseenkin hidasta. Kaikki kapulat se nosti mutta jäljestäessä se teki enemmän tarkisteluita kuin haisteli oikeita jälkiä. Keskittyi kyllä hyvin.

Sunnuntaina tein vähän pidemmän jäljen ja laitoin vähemmän kapuloita. Bonuksena tein Tulpalle ensimmäisen ihan oikean 90 kulman, tallasin sen tosi lyhyellä askeleella. Tulppa oli taas innoissaan mutta jäljesti nyt järkevämmin, ei ihan niin paljoa turhia tarkastellut mutta nosti silti taas kaikki kapulat. Kulman se haistoi ennakkoon aj vähän hämmentyi, meinasi oikaista mutta palasi sitten jäljen päälle ja tuli oikeaan kulmapaikkaan ihan täsmälleen siitä mistä jälki meni (ainakin luulisin näin), ja kääntyi jäljen mukana. Hienoa! Ei kai tässä muuta kuin pikkuhiljaa pidentää sille jälkeä, ja jonkinlaisia maastomuutoksia sillekin pitäisi saada näihin mukaan.