Joskus menee huonosti ja joskus hyvin huonosti. Nyt ei voi sanoa noin, sillä tän viikon treenit on menneet kaikilla koirilla ihan nappiin! Ihan käsittämätöntä, mutta taas käsissä on se tosiasia että kokeita ei sitten ole tiedossa kun koirat olisivat iskussa. Nimittäin Murukin joutui perumaan lauantaisen tokokokeen kun se aloitti juoksut.

Lyyti oli aivan loistokoira viikkoaksoissa. Nyt onnistui ekaa kertaa pujottelu ilman ohjureita myös radalla, tadaa! Toki se oli tässä hyvin epävarma, vilkuili minua eikä lähtenyt vauhdilla pujottelemaan mutta toivoakseni saatiin oikeaa suoritusta vahvistettua ja Lyytihän on nopea tyttö oppimaan. Todellakin sen kanssa on ollut ilo treenata sillä joka ikinen treeni menee paremmin ja se antaa itsestään uusia juttuja ulos, esimerkiksi tähän asti kun se on ollut varsin käsissä kiinni eikä ole halunnut irrota eteenpäin, nyt se singahti ja irtosi koko ajan kauemmas ja myös eri esteille eikä vain putkeen. Päätin nyt kuitenkin siirtää kisaamisen aloittamisen sen kanssa ensi vuoden alkuun, ei turhaan hätäillä tämän asian kanssa. Muutamia sen kanssa ohjauksessa on huomioitava: kun otan sitä vastaan "käteen" on sen käden liikuttava ja selkeästi kutsuttava koiraa, muuten Lyyti valitsee oman tien. Linjoja kannattaa ohjata, näillä sitä irtoamista saadaan kun Lyytin juoksuvauhti vie sitä joka tapauksessa eteenpäin. Liikaa en saa häiritä vaan koiran täytyy antaa suorittaa ja keskittyä itsenäisesti. Keinulla se kuitenkin tarvitsee tukea (keinua voisi treenata jonkin verran yksittäänkin). Aloituksen lähtötilanne on saatava rauhalliseksi ja tähän annoinkin Lyytille kotiläksyjä josko treenaisivat paikalla pysymistä.

Lakin rallitokotreenit edistyvät myös huikeaa vauhtia. "Pyh" (sivulletulo takakautta) alkaa olla jo hyvin pienellä käsimerkillä valmis. Yllättävästi hihnan käyttö tuotti ongelmia istumisessa kun yritin kiertää koiraa, täytyy muutenkin treenata hihnan kanssa ennen kun mennään kokeisiin.Seisomisessa Lakilla on vähän sama ongelma kuin Tulpalla, se tahtoo tepsuttaa etujaloilla kun lähdettyäni kiertämään olen päässyt koiran vasemman kyljen kohdalle. No, tämähän on opeteltava myös tokoa varten joka tapauksessa. 

Lakin tokotreenissä on ollut tällä viikolla ainoastaan kaukot. Herkkukuppi takana ja mulla nakkia. Tämä tuottaa riittävästi virettä jotta vaihdot ovat reippaita mutta imun tasapaino säilyy taakse. Etäisyyttä ollaan saatu about 4 metriä itse liikkeen kärsimättä. Hitaasti mutta varmasti!

Tulppa on treenannut ahkerasti vasemmalle kääntymistä käsiapua voimakkaasti pienentäen. On ollut vähän yllättävää tajuta että myös Tulpalla voi "keittää yli", se vaan ilmentää kuumenemistaan niin kovin rauhallisesti. Mutta selkeästi keskittyminen tulee vaikeaksi ja se saattaa haukahdella ja hillua, myös hihnan tai hihan repiminen liittyy tähän. Silloin arvitaan väliin jotain rauhoittavaa täsmäharjoitusta esimerkiksi imuutusseuraaminen toimii ja aivot saadaan käännettyä takaisin työskentelymoodiin.

Muita Tulpan kehittäytymiskohteita on olleet seisominen, istumasta seisomaan nousu ja se että pääsen kiertämään koiraa. 45 astetta (vasemmalle kyljelle saakka siis) sujuu jo. "Switch" eli puolen vaihti edessä on tehty jonkun verran myös, mutta se on juurikin sellainen liike mistä Tulppis kuumenee. No, pikkuhiljaa :)

Koirat pääsivät myös näyttämään kykyjään tosietsinnässä: Keskiviikkona ratsastuslenkillä hevoselta tipahti kenkä. Koska kenkä oli uusi ja kengittäjää ei hetkeen saada paikalle, kengän löytäminen oli tärkeää. No, mulla oli ajatus siitä missä se saattoi tipahtaa kun Rita kompuroi kivisessä rinteessä, niinpä lähdin koirien kanssa perjantaina lenkille sinne Toivakan maastoon. Emme kuitenkaan kävelleet edes tuonne rinteeseen saakka kun koirat - kaikki - nuuskivat erästä mätästä innokkaasti. Menin katsomaan ja kas, siinähän se kenkä oli, kavion jäljessä syvällä sammaleessa. En varmana olisi sitä huomannut pelkällä silmällä!