Eilen tehtiin jäällä Tulpan ja Murun kanssa pitkä lenkki ja lopuksi Muru sai juosta vielä mönkkärin perässä, Tulppis väsähti jo aikaisemmin ja se piti ottaa pulkkaan mönkkärin perään. Arvelin että ne on väsyneitä kun mentiin Aholaitaan treenaamaan. Kenttä oli ihanasti sulanut ja pehmeä, vain paikoin vähän märkä. Mukana oli myös MM ja KP.

Murun kanssa niitä perinteisiä: seuruuta joka ei nyt ottanut onnistuakseen, ei millään. Muru singahteli sinne tänne vaikka en pitkiä pätkiä palkatta edes yrittänyt. Liian pitkiä kuitenkin, näemmä. Luoksetulon eteenistumista ja erikseen istahtamisia ja maahanmenoja. Murun väsymys näkyi ehkä eniten keskittymisen puutteena. Lelulla se leikki taas ihan innoissaan.

Tulpan kanssa koe-eläintesti: pitkä seuraamissuora edestakaisin ja sen päälle henkilöryhmä. Palkkailin välissä mutta en pitänyt palkkaa kädessä. Ihan ensin Tulppa lähti seuraamaan vinona, ja vinoutui koko ajan lisää niin että kulki ihan vinottain. No, aloitin uudelleen niin että se lähti suoraan jonka jälkeen se pysyikin kohtuu suorana. Ja jaksoi seurata oikein hyvin koko matkan! Henkilöryhmäkin sujui mallikkaasti. Otettiin vielä vähän noita seuruupätkiä, käännöksiä ja temponvaihteluita. Tämä tuntuu sujuvan ns. riittävän hyvin.

Sitten ne kompastuskivet eli jättöliikkeet. Maahanmeno oli ok mutta istumista ei Tulppa tuntunut muistavan. Pitää vaan tehdä sitä paljon, ja siihen pitää nyt alkaa yhdistää se poistuttava matka. Lopuksi vielä luoksetulo. Käsillä autoin eteenistumiseen. Sivullesiirtyminen oli taas unohtunut - no sehän onkin ihan kesken. Siinä vielä jutellessa pidin Tulppaa maassa, niin että olin itsekin kyykyssä sen vieressä, tästä sitä oli helppo palkkailla tuon tuosta. Ainakin takuuvarmasti onnistuu.

Tänään ajelin pikaisesti käymään Mikkelissä, ja tapasimme Väinön, Murun veljen. Lähemäen koulun parkkiksella käytiin pikaisesti tottisjuttuja läpi, melko lailla samassa vaiheessa ovat Muru ja Väinö. Seuraamisessa käden nostoa - kunhan sain Murun ensin pyydystettyä hommiin kun se säntäsi moikkaamaan Väinöä ja tämän isäntää! Jouduin ottamaan Murun seuraamisessa hihnaan mutta yllättäen se hihna ei tuntunut vaivaavan meitä kumpaakaan. Nyt sain naksuteltua hyvin niitä oikeita seuraamispaikkoja - ja pysähdyksiä. Istahtamisia ja maahanmenoja. Murulla näyttää olevan tuo maahanmeno tosi paljon vahvempi kuin istuminen, täytynee siis ottaa istahtamiskuuri nyt. Muuten Muru (alun sinnetännesäntäilyn jälkeen) keskittyi minusta ihan kivasti, paremmin kuin eilen.

Jossain vaiheessa huomasin veritipan Murun takakintulla. Ja juu, kyllä sillä on nyt juoksut alkaneet.