Joulua vietettiin meillä vähän erikoisemmissa merkeissä. Jo ennen joulua Tulppis pisteli poskeensa Timpan Crocsin. Niinhän siinä sitten kävi että palasia jäi suoleen jumiin, ja koira meni tukkoon. Läpi tuli vain nestettä, ruoka ei maistunut, oksetti ja Tulppa oli muutenkin selvästi kipeä. Koska sen oksennuksessa oli niitä Crocsin palasia, arvasin että jokunen oli siis mennyt suoleenkin ja aloin antaa sille parafiiniöljyä. Siinä sitten tapetoitiin seinätkin sanomalehdillä sillä parafiinin vauhdittamana sitä nestettä tuli läpi aikamoisella lotinalla.

Noh, jouluaattona annoimme kaikille koirille lahjaksi isot puruluut. Niissä oli ympärillä rautalangalla kiinni rusetteja ja jo purkuvaiheessa Lettu meinasi ottaa tällaisen rusetin. sain sen siltä onneksi pois ja Asko ripusti niitä joulukuuseen koristeeksi. Vaan eipä mennyt kuin pari päivää niin Lettukin alkoi ripuloida vettä ja oksentaa noita rusetin palasia. Jepjep.

Heti joulun jälkeen mentiin eläinlääkäriin joka tutki molemmat koirat. Tulpalta arveltiin kaikkien palasten tulleen jo läpi mutta suoliston tulehtuneen moisen rääkin seurauksena. Se sai sulfakuurin (Oriprim) ja pari pussia nestettä niskaansa. Sen paino oli tippunut kaksi kiloa! Kotihoidoksi sitten riisiä ja kanaa kunnes suolen toiminta tasapainottuu.

Letun suolsito sensijaan tuntui takaa hyvin tyhjältä ja edestä paksulta. Kuvaus osoitti että siellä etusuolistossa näkyi metallilankaa ja sen yläpuolelta suoli oli paksu ja täynnä, alapuolelta taas ihan ohut ja tyhjä. Eläinlääkäri suositteli välitöntä leikkausta.
Leikkauksen aikana eläinlääkäri oli tunnustellut suolta etsiäkseen siitä tuota lankaa, mutta suoli olikin alkanut kouristella ja yhtäkkiä se oli tyhjentynyt luonnollista tietä tosi kovalla paineella. Hoitajat sitten kaapivat "sitä ihteesä" leikkaussalin seinistä etsien vierasesinettä mutta harmittavasti mitään ei löytynyt. Leikkaava lääkäri kuitenkin vielä putsasi suolta ja huuhteli mahalaukkua. Lopuksikaan mitään ei löytynyt mutta ainakin suoli oli saatu tyhjäksi. Myös Lettu sai Oriprim-kuurin ja samat puuronsyöntiohjeet kuin Tulppiskin. 

Tulppiksen ripuli loppui heti tiputuksen ja lääkekuurin ansiosta. Lettu oli leikkauksen jälkeen hyvin kipeä, lisäksi kipulääke Tramal aiheutti sille vielä runsaampaa virtsankarkailua kuin koskaan ilman lääkitystäkään. Kuitenkin senkin suoli alkoi toimia normaalisti kunhan sinne saatiin tavaraa.

Kylläpä tällainen episodi sai taas hereille. Meilläkin on vaikka ja mitä koirien suuhun sopivaa ja näköjään kuka vaan koira voi yhtäkkiä keksiä että tuota voisi vähän maistella. lettuhan ei ole ikinä repinyt tai rikkonut saatikka syönyt mitään asiaan kuulumatonta mutta niin vain nuo puruluulta haisevat rusetit sille kelpasivat. Tulppis sensijaan on kova pureskelemaan melkeinpä mitä vaan joten se on jatkossa pidettävä turvallisesti erossa kaikesta ylimääräisestä ja tarjottava oikeita luita ja puruluita jotta sen puremisen tarve tyydyttyy.