Uuraisilla hakukokeessa. Jos jotain, niin en uskonut meidän tottiksen pummaavan näin totaalisesti. Koskaanhan ei voi olla varma mutta nyt tuli vastaan semmoisia asioita ettei mikään enää auttanut.
Oltiin ekana paikkamakuussa, meidän parina oli spk Rafa. Ilmottautumisen jälkeen siirryin paikkispaikalle - vain huomatakseni että maa oli ihan märkä eilisen rankkasateen jäljiltä. Camo ei mennyt ekalla käskyllä maahan mutta tokalla meni ja napottikin siinä hienosti koko ajan. Palatessani sain kuitenkin antaa toisen käskyn myös sivulle nousemiseen!
Sitten liikkeisiin. Seuruu oli ihan kamalaa. Hetkeksi nopeuden muutoksissa Camo ryhdistäytyi mutta muuten se roikkui perässä. Ja kun se tekee tuon, mun on pakko sitä sieltä kurkkia ja sehän ahdistaa entistä enemmän. Henkilöryhmässä se jopa meni vaan haistelemaan henkilöiden housunlahkeita!
Liikkeestä istuminen ei onnistunut, minkä arvasinkin kun se seuruu oli niin poissa meidän omasta kuplasta. Liikkeestä maahanmeno sentään onnistui, ja luoksetulo oli taas hyvää Camoa! Paluu aloituspaikalle jälleen suorastaan kärsimystä. Noutokapulan sain kuitenkin haettua ja noutoliike oli ihan mallikas.
Sitten piti mennä hypylle. No siinä aloitusviivalla oli hirveä lätäkkö enkä siinä kohtaa ymmärtänyt että olisin voinut laittaa Camon istumaan kauemmas tai sivumpaan. Siihen lätäkköön se ei kuitenkaan istunut ja tässä kohtaa tuomari vihelsi pelin poikki (tai no saimme vielä käydä yrittämässä istumista sen a-esteen edessä olevassa lätäkössä) kun tulokseen ei enää ollut mahdollisuuksia.
Otti kyllä päähän, tällaista en olisi uskonut tapahtuvan mitä tuossa seuruussa nyt tapahtui. Nyt sitten vaan oman kuplan ja sen entisen hauskanpidon etsimistä, ei kai ne ikuisiksi ajoiksi ole minnekään voineet kadota?
Maastoon emme tietenkään menneet, kuumakin oli.
