Ajeltiin katsomaan Camon veljen Tempon ja pitkis Tuiskun pentuja. 7-viikkoiset naperot olivat vallan mainioita ja uskon että niistä uudet omistajat saavat kivoja harrastuskavereita ja reippaita lenkittäjiä. Lyhyehkön tutustumisen aikana ei tietenkään pysty sanomaan pennuista kuka olisi mitäkin mutta ainakin "pieni sininen" osoitti varsin mukavaa taistelutahtoa ja "iso sininen" taas rohkeutta ja omatoimisuutta - se oli milloin missäkin itsekseen touhuamassa. Narttu oli taas mielellään koko ajan sylissä, sekin on kiva ominaisuus kun koira pitää ihmisen käsittelystä.

Camo pääsi myös leikkimään Tempon kanssa ja kyllähän ne juoksivat - joskin Tempo olisi halunnut leikkiä kotia... Sensijaan jälleennäkeminen äiti-Ymmin kanssa ei sujunut kovin rattoisasti, Ymmi antoi kyllä ymmärtää että tyttärellä ei ole mitään asiaa palata kotiin!