Kylläpä mä olen ollut laiska. Laiska treenaamaan, joo, mutta vielä laiskempi kirjaamaan mitään tänne blogiin. Ajattelen aina kirjoittavani "köntässä" useampia treenejä mutta kun on monta koiraa ja monta lajiakin, asiaa tulee äkkiä niin paljon ettei millään muista ja saa sanoiksi. Tänään oli kuitenkin niin kivat treenit että on ihan pakko jotakin pistää muistiin. Eikös se niin ole että onnistumisia ja hyvää fiilistä pitää kerrata jotta niistä saa poimittua sen tärkeän, ja onnistuu uudelleen. 

Mulla oli kaikki koirat mukana, tarkoitus oli käydä vain pikaisesti treenaamassa Lakin ja Murun kanssa ja ajaa sitten jonnekin lenkille. Vesisade kuitenkin houkutteli jäämään hallille, niinpä Tulppa ja Lettukin pääsivät treenimään, minkä ne totisesti ansaitsivat!

Hallilla oli jotain remonttimiehiä katselemassa paikkoja. Kerroin heille että kaikenlainen kolistelu ja yllättävistä paikoista putkahtelu on aivan loistavaa treeniä meille. Laitoin sitten vielä mankan soimaan ja otin ensiksi Lakin kanssa tokoa.

Metallihyppynouto oli vallan hieno. Tein sen parikin kertaa mutta otin välillä seuruuta hypyn toiselle puolelle jotta tuli vähän erilainen liike. Seuraaminen (tein sitten aika pitkän pätkän) ei ollut (arvattavaa kyllä) niin hyvää kuin yksin treenatessa mutta ei se nyt ihan kamalaakaan ollut. Tein sitten pötköön myös kaikki jättöliikkeet, ikäänkuin zetassa, ja tämähän meni hienosti! Sitten treenattiin takapalkkaa. Mehän ollaan tehty Salmen ohjeen mukaan takapalkan aktivointia (palkan pudotus, muutama askel seurauttaen eteenpäin, perusasento, takapalkan aktivointi, vapautus taakse) ja lopultakin Laki alkaa uskoa että siellä takana tosiaankin on aina jotain. Kokeilin nyt myös luoksetulon stoppia mutta ei, se ei ole yhtään parempi. Jatketaan aktivointia. Sensijaan kaukot on parantuneet aivan dramaattisesti, kohta voi jo puhua harmoonisesta liikkeestä. Olen siis ottanut tähänkin takapalkan mutta vihjesanana ei ole "takana" kuten luoksarissa, vaan "kaukot".

Muru pääsi agiliitelemään. Otin viikkorataa pätkissä ja kas vain, pääsin joka pätkällä sinne asti missä olin suunnitellutkin palkkaavani. Palkkana meillä oli vanha mäkkärin pallo joka oli Murun lempipallo nuorempana mutta sitten se ikäänkuin unohtui välillä. Nyt se innostui silminnähden jo nhdessään tuon! Pätkien välissä kun huilasin vähän, Muru sai mennä pallon kanssa tai ilman haluamiaan esteitä ihan omatoimisesti, Näistä sitten palkkasin sitä erikseen nakilla. Tämän "estehakuisuus"vinkin sain Merjalta, kiitos vaan, tuntuu toimivan! Ei koiran tarvitse aina kysyä lupaa suorittaakseen esteen. 

Teknisesti Murun taso on kyllä noussut huikeaa kyytiä. Nyt olen nostanut hyppykorkeuksiakin välillä sinne 55 cm:iin, vaikeammissa ohjauskuvioissa pidän kyllä edelleen matalat rimat - kuten Lakillakin. Murun pujotteluun tulee nyt koko ajan lisää vauhtia, siinäkin käytän toisinaan kahta ohjuria: 2-4 keppi ja lopussa sillä puolen missä ohjaan. Ihan vaan varmistaakseni sen ettei virheiden takia fiilis putoa.

Tulppa pääsi rallyilemaan. Varsinaisena treenin aiheena oli vasemmalle pyöriminen, tässähän Tulppa oli vielä keväällä kovasti kädessä kiinni mutta nyt naksuttimen avulla treenataan avustavaa kättä pois. Tämä sujuu jo aika hyvin ja seuraavaksi otetaan käsittelyyn viereltä eteen tuleminen, siitä pitäisi saada ainakin jalka-apu ja sitten myös käsiapu pois.

Tulppa oli hyvin innoissaan treenaamisesta, niinpä kävin sen kanssa vähän aksaamassakin. Wow, sehän paineli menemään ihan tosissaan! Ei mitään ihmeitä mutta kerrattiin pujottelu ja puomia, jos syyskuussa Tulpankin ilmoitan Laukan kisoihin.

Lettu tuli sitten viimeisenä - vaan ei vähäisempänä. Ensin tokotusta: seuruuta, metallihyppynouto, kaukoja. Oho, sillä oli kaikki ihan tuoreessa muistissa ja se teki todella hyvin hommia! Sitten käytiin agiradalla, täällä ehkä paremmin huomaa mummon hidastuneen, mutta innoissaan se silti paineli menemään ja minusta tuntuu että pujottelulla se meni jopa paremmin kuin silloin kisaikäisenä. Se ei ole enää niin herkkis ohjaukselle ja häiriöille.

Oli kyllä mukava puolitoistatuntinen :)