Iltapäivällä havahduin siihene ttä luntsa sateli, niimpä päätin vetästä Camolle vielä pellolle jäljen kun se oli mahdollista. No, se vähä lumi suli illalla pois eli vielä ehtii...

Mittaa jäljellä oli nyt selvästi aiempia enemmän, ehkä 150 metriä? Ja kun kerran aletaan  niin tekaisin sinne yhden 90 asteen kulman (hyvin tallattuna ja namitettuna toki) ja yhden loivan kulman, muuten linjat olivat hyvin suoria. Nameja oli "ryppäinä" useammassa askeleessa peräkkäin ja suunnilleen samanmoiset pätkät sitten ilman namia.

Camo lähti reippaasti ajamaan, taas alussa se halusi kulkea sivuttain mutta oikeni sitten kun jälki eteni. Tyhjillä pätkillä vauhti alkoi kasvaa ja vähän jarruttelin sitä. Muuten en korjaillut sen menoa kuin silloin kun se nosti kuononsa ja haki ilmavainua, silloin en päästänyt jatkamaan. 

Eka kulma (se 90) meni upeasti, Camo tuskin hiomasi kääntyvänsä. Se loiva kulma taas oli aika loppuvaiheessa ja mietin oliko se vähän väsähtänyt jo, tässä se nosteli nenäänsä ja vähän ajautui pois jäljen päältä, saiko mahdollisesti ilmahajun loppupalkkapurkista?

Kokonaisuutena kuitenkin varsin onnistunut eläinkoe, jes!